NordEval oli mukana yhdessä Owal Group Oy:n kanssa analysoimassa Suomen AKIS-toimijoiden (Agricultural Knowledge and Innovation System) verkostoa maa- ja metsätalousministeriölle.

Selvityksessä kuvattiin Suomen AKIS-kokonaisuus sekä maatalouden että maaseudun kehittämisen toimijoiden osalta. Verkostokyselyn avulla selvitettiin AKIS-kokonaisuuteen liittyviä toimijoita sekä toimijoiden välisiä suhteita maatalouden ja maaseudun kehittämisen näkökulmasta sekä erikseen että yhdessä, mukaan lukien ruotsinkielinen AKIS-verkosto. Selvitys toimii pohjana myöhemmin toteutettaville arvioinneille AKIS:n toiminnan vaikuttavuudesta.

Selvitys Suomen maatalouden osaamis- ja innovaatiojärjestelmän (AKIS) toimijoista ja rooleista: Verkostoanalyysin raportti

NordEval on mukana Owal Group Oy:n ja REINU econ Oy:n kanssa toteuttamassa maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 jälkiarviointia ohjelman vaikutuksista maatalousalan kilpailukykyyn. Työn tilaajana on maa- ja metsätalousministeriö.

Nyt alkavassa työssä arvioidaan maaseutuohjelman 2014–2020 tuloksellisuutta ja vaikutuksia maatalousalan kilpailukykyyn, maatalouden rakennekehitykseen, maataloustuotteiden jalostukseen maataloustuotteiksi ja pidemmälle jalostetuiksi elintarvikkeiksi sekä maatalouden monipuolistamiseen.

Arvioinnin lähestymistapa on monimenetelmäinen ja kehittävä, ja siinä käytetään myös elementtejä kriteeriperusteisesta arvioinnista. Arvioinnissa yhdistellään laadullista, teoriapohjaista sekä kontrafaktuaalista arviointiotetta. Arviointi pohjautuu dokumenttianalyysiin, asiantuntijahaastatteluihin, sähköiseen kyselyyn, ekonometriseen analyysiin ja osallistaviin työpajoihin. Osana arviointia kuullaan laajasti sekä tuensaajia, viljelijöitä, kuluttajia ja maatalousalan, maaseudun kehittämisohjelman alueellisia ja kansallisia asiantuntijoita.

Arviointi toteutetaan elokuun 2024 ja kesäkuun 2026 välisenä aikana.

NordEval arvioi yhdessä Owal Group Oy:n ja Ekvalitan kanssa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistymistä. Työn tarkoituksena oli arvioida ja analysoida, miten maaseutuohjelmalla onnistuttiin edistämään ja parantamaan sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä alueellista tasa-arvoa ohjelman toiminta-alueella.

Arvioinnissa havaittiin, että maaseutuohjelmassa ei asetettu suoria tavoitteita sukupuolten tai alueelliselle tasa-arvolle, eikä niitä edistämään ollut suunniteltu erityisiä toimenpiteitä. Ääneen lausuttujen tavoitteiden sekä systemaattisen seurannan puute vaikeuttivat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaikutusten syntymistä. 

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistymisen arviointi : Loppuraportti

NordEval ja TK-Eval toteuttivat arvioinnin harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän toimikaudesta 2020–2023. Arvioinnissa tarkasteltiin työryhmän tavoitteiden toteutumista sekä toimenpiteiden vaikuttavuutta. Joulukuussa 2023 valmistuneen arvioinnin tilaaja oli maa- ja metsätalousministeriö.

Arvioinnin päälöydös oli, että HAMA-rahoitus on ollut tärkeää harvaan asuttujen alueiden matkailu- ja kulttuuritoiminnan kehittämisessä, mutta jatkossa työryhmän mahdollinen rahoitus tulisi kohdistaa päätöksentekoa tukeviin selvityksiin. Jos rahoitusta olisi käytettävissä myös muuhun hanketoimintaan, siinä tulisi olla erityinen HAMA-tulokulma ja siihen tulisi käyttää olemassa olevia rahoituskanavia.

Kyläkauppatuki on maaseudun päivittäistavarakaupoille tarkoitettu valtiontuki, jonka avulla pyritään edistämään maaseudun palveluiden saatavuutta. Tukeen liittyy palveluvelvoite, sillä se perustuu SGEI-lainsäädäntöön. Kyläkauppatuen ensimmäinen kokeilukausi toteutettiin vuosina 2019–2020 ja toinen vuosina 2022–2023. Kyläkauppatuki vakinaistettiin helmikuussa 2023.

Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia ja NordEval toteuttivat vuosien 2022–2023 kyläkauppatukikokeilun toimivuutta ja tuen kohdistumista. Loppuraportissa todettiin, että Suomessa kyläkauppatuki on liki ainoa kyläkaupoille ja/tai niiden toiminnan kehittämiseen suunnattu tuki-instrumentti. Se on tasasummainen ja toimintatuen tyyppinen, joten sillä ei voi vastata esimerkiksi investointitarpeisiin. Kyläkauppatuelle ehdotettiin erilaisia kehittämismalleja Ruotsin ja Norjan tukijärjestelmien perusteella.

NordEval toteutti arvioinnin Outokaira tuottamhan ry:n Meän Outokaira -paikallisen kehittämisstrategian toteutumisesta ja vaikuttavuudesta vuosina 2014–2022. Lisäksi tarkasteltiin Outokaira tuottamhan ry:n roolia paikalliskehittäjänä.

Arvioinnissa todettiin, että strategia toteutui suurilta osin. Tiettyjen teemojen (kylät, matkailu ja paikalliskulttuuri) kehittäminen on jatkunut useamman ohjelmakauden ajan muuttaen hieman muotoaan alueen tarpeiden mukaan. Lisäksi Outokaira on tehnyt pitkäjänteistä työtä tukemiensa yhdistysten ja yritysten kanssa. Outokaira on sekä rahoittaja että paikalliskehittäjä, joka vie strategisesti tärkeitä teemoja eteenpäin niin rahoituksella kuin omalla toiminnallaan. Outokairan omilla hankkeilla on ollut alueella tärkeä rooli kehittämisen moottorina. Niin kylätoiminnan kuin yrittäjyyden ja matkailun edistämisessä näkyy alkuvaiheessa Outokairan vahva panostus, joka ajan myötä on vaihtunut kylätoimijoiden, yritysten ja yhdistysten omiksi kehittämistoimiksi.